Kehysriihen päätöksillä on suoria vaikutuksia lapsiperheiden arkeen

Hallitus kokoontuu pian kehysriiheen tekemään linjauksia julkisen talouden kehyksistä. Vaikka lopullisia päätöksiä ei ole vielä tehty, julkisuudessa on jo keskusteltu laajasti sosiaalihuoltoon, etuuksiin sekä sosiaali- ja terveysjärjestöjen rahoitukseen kohdistuvista leikkauksista.

Lapsiperheiden arjessa muutokset eivät koskaan näyttäydy yksittäisinä päätöksinä, vaan kasautuvina vaikutuksina. Kun sosiaaliturvaa kiristetään, palvelujen kriteerejä tiukennetaan ja hyvinvointialueilta edellytetään lisäsäästöjä, perheiden kuormitus kasvaa nopeasti. Jos tähän kokonaisuuteen liitetään vielä sosiaali- ja terveysjärjestöjen rahoituksen leikkaaminen, kaventuvat samalla ne matalan kynnyksen tukimuodot, jotka ovat aiemmin toimineet puskurina ennen raskaampia ja kalliimpia palveluja.

Sosiaali- ja terveysjärjestöt eivät ole irrallinen lisä julkisen palvelujärjestelmän laidalla, vaan olennainen osa hyvinvoinnin kokonaisuutta. Ne täydentävät sosiaalihuollon työtä, tavoittavat perheitä varhaisessa vaiheessa ja tarjoavat tukea tilanteissa, joissa viranomaisten resurssit ovat rajallisia tai apua ei ole saatavilla riittävän ajoissa. Järjestöillä on myös sellaista erityisosaamista ja -tietoa, jota ei ole julkisessa palvelujärjestelmässä tai jota ei ole mahdollista korvata ilman merkittäviä lisäresursseja, kuten väkivallan ehkäisyyn ja tuen tarjoamiseen liittyvä osaaminen. Hyvinvointialueiden kiristyvän taloustilanteen myötä järjestöjen merkitys on monin paikoin kasvanut, ei vähentynyt.

Siksi on syytä kysyä, millainen viesti välittyy, jos samaan aikaan suunnitellaan säästöjä sosiaalipalveluihin ja heikennetään järjestöjen toimintaedellytyksiä. Avun tarve ei poistu sillä, että tukirakenteita puretaan. Se siirtyy eteenpäin ja kasautuu usein siihen pisteeseen, jossa tarvitaan jo raskaampia, kalliimpia ja inhimillisesti kuormittavampia palveluja.

Kyse on myös taloudellisesta järkevyydestä. Varhainen ja ennaltaehkäisevä tuki on kustannuksiltaan kevyttä verrattuna tilanteisiin, joissa ongelmat ovat ehtineet pitkittyä. Jos useita säästötoimia valmistellaan yhtä aikaa ilman kokonaisarviota niiden yhteisvaikutuksista, on vaarana, että lyhyen aikavälin säästöt muuttuvat nopeasti kasvaviksi menoiksi toisaalla.

Kanta-Hämeessä järjestöt ovat merkittävä osa lapsiperheiden arjen tukiverkkoa. Ne tavoittavat perheitä varhaisessa vaiheessa, madaltavat avun hakemisen kynnystä ja ehkäisevät tilanteiden kumuloitumista lasten hyvinvointia kuormittaviksi ongelmiksi. Samalla järjestöt tukevat hyvinvointialueen työtä tilanteissa, joissa julkiset palvelut ovat jo kuormittuneita. Näiden rakenteiden merkitys korostuu erityisesti murrosvaiheissa, ei häviä niissä.

Kehysriihen alla on vielä mahdollisuus tarkastella säästölinjauksia kokonaisuutena ja arvioida niiden vaikutuksia lapsiin ja perheisiin. Kyse ei ole vain siitä, mistä leikataan, vaan siitä, millainen sosiaalinen turvaverkko päätösten jälkeen jää. Jos useita sen säikeitä katkaistaan samanaikaisesti, jäävät lapset ja perheet lopulta kannattelemaan seurauksia.

Paula Arbelin
toiminnanjohtaja
Kanta-Hämeen ensi- ja turvakoti ry
Kanta-Hämeen lapsiperheverkosto ILO, puheenjohtaja