Väkivalta ei ole yksityisasia
Naisilla on oikeus turvalliseen elämään. Väkivalta ei ole yksityisasia.
Suomi on tilastojen valossa edelleen yksi Euroopan turvattomimmista maista naisille. Vuonna 2025 viranomaisten tietoon tulleet pari- ja lähisuhdeväkivaltatapaukset ovat kasvaneet 5,3 % edellisvuoteen verrattuna. Luvut ovat hälyttäviä sillä 57 % naisista on kokenut fyysistä tai seksuaalista väkivaltaa tai uhkailua. Heistä 34 % on kokenut fyysistä tai seksuaalista väkivaltaa oman kumppaninsa taholta. Naisiin kohdistuva väkivalta on edelleen vahvasti sukupuolistunutta ja se tapahtuu usein yksityisissä tiloissa, kuten kotona tai työpaikalla.
Turvakotipalvelu on tarkoitettu lähisuhdeväkivaltaa ja sen uhkaa kokeville henkilöille. Kasvavat tilastot lähisuhdeväkivaltatapauksista näkyvät myös Hämeenlinnan turvakodilla. Vuonna 2024 Hämeenlinnan turvakodissa oli yhteensä 171 asiakasta, naisia 86, miehiä 11 ja lapsia 74. Vuonna 2025 marraskuun viidenteen päivään mennessä asiakkaita on ollut jo 224, joista naisia 131, miehiä 15 ja lapsia 78. Yleisimmin väkivalta on jatkunut 2–5 vuotta ennen turvakodille tuloa.
Kanta-Hämeen ensi- ja turvakoti ry:n väkivaltatyön avopalvelussa Luotaimessa tänä vuonna asiakkaita on ollut yhteensä 181, naisia 109, miehiä 42 ja lapsia 30. Avun hakijoista 70 prosenttia on väkivallan kokijoita. Luotaimessa autetaan myös väkivallan tekijöitä, joita on vuosittain noin 25 henkilöä. Väkivalta on avopalvelun asiakkailla yleisimmin kestänyt 4–7 vuotta. Sekä turvakodilla että avoväkivaltatyössä yleisimmät asiakkaan kokemat väkivallan muodot ovat olleet henkinen väkivalta, vaino, taloudellinen väkivalta, fyysinen väkivalta, digitaalinen väkivalta sekä pakottava kontrolli. Väkivallan tekijä on yleisimmin ollut puoliso tai avopuoliso,entinen seurustelukumppani tai vanhempi.
Vaikka Suomessa on olemassa jo melko kattava turvakotiverkosto, Nollalinja-puhelinpalvelu, Seri-tukikeskus palveluita, sekä kolamannen sektorin täydentäviä palveluita, palveluiden saatavuus ja resursointi ovat vakavien haasteiden edessä.
Kolmatta sektoria uhkaavat merkittävät rahoitusleikkaukset vähentäisivät matalan kynnyksen palveluita, jotka ovat monille väkivallan uhreille ensisijainen ja saavutettava turvaverkko. Lisäksi alueellinen epätasa-arvo palveluiden saatavuudessa on vielä iso haaste. Hyvinvointialueiden väkivaltatyön rakenteet vaihtelevat suuresti, eikä kaikilla alueilla ole nimettyjä vastuuhenkilöitä tai riittävästi tarvittavia resursseja. Oma Hämeen hyvinvointialueella tilanne on hyvä, sillä lähisuhdeväkivaltatyön yksikköön on resursoitu kaksi väkivaltatyöntekijää ja yksi väkivaltatyön koordinaattori.
Naisiin kohdistuva väkivalta ei ole yksityisasia – se on vakava yhteiskunnallinen ongelma, joka vaatii monipuolisia ja koordinoituja palveluita. Jokaisella meistä on rooli hiljaisuuden rikkomisessa.
Oranssit päivät 2025 kampanja alkaa 25. marraskuuta ja päättyy 10. joulukuuta, ja se keskittyy naisiin kohdistuvan väkivallan lopettamiseen. Oranssi väri symbolisoi toivoa ja väkivallatonta tulevaisuutta. Kanta-Hämeen ensi- ja turvakoti ry ja Oma Hämeen lähisuhdeväkivaltatyö avaavat kampanjan ajaksi pop up -tilan Hämeenlinnan keskustaan (Sibeliuksenkatu 5). Tilassa voi tavata väkivaltatyön ammattilaisia, kysyä mieltä askarruttavista asioista ja kuulla millaista tukea on tarjolla. Pop up tilassa on kampanjan ajan nähtävillä valokuvataiteilija Johanna Kareen puhutteleva Älä lyö-näyttely, joka nostaa taiteen keinoin esiin lähisuhdeväkivallasta selviytyneiden naisten ääntä. Näyttely on osa taiteilijan Katso ihminen -konseptia. Pop up- tilan mahdollistaa vakuutusyhtiö Pohjantähti.
Laura Varvas
ma. turvakodin johtaja
Hämeenlinnan turvakoti
Kanta- Hämeen ensi- ja turvakoti ry
Tuija Muurinen
avopalveluiden lähijohtaja
Kanta- Hämeen ensi- ja turvakoti ry