Järjestöleikkaukset ovat lyhytnäköistä politiikkaa

Valtiovarainministeriön ehdotus leikata sosiaali- ja terveysjärjestöjen valtionavustuksia vielä 100 miljoonalla eurolla on tyrmistyttävä. Kyse ei ole enää pelkästä sopeutuksesta, vaan kansalaisyhteiskunnan järjestelmällisestä alasajosta. Kun aiemmat 140 miljoonan euron leikkaukset ovat jo kurittaneet järjestöjä, uusi esitys syventäisi kriisiä entisestään ja vaarantaisi tuhansien ihmisten avun ja tuen saannin.

Leikkaukset kohdistuvat toimintaan, joka tukee kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevia – esimerkiksi perheväkivaltaa kokeneita, mielenterveysongelmien kanssa eläviä, nuoria, jotka tarvitsevat tukea työllistymiseen tai asumiseen, sekä perheitä, jotka tarvitsevat tukea arjessa selviytymiseen. Moni saa apua matalan kynnyksen palveluista, jotka ovat maksuttomia ja helposti saavutettavia. Näiden palveluiden heikentyminen lisää eriarvoisuutta ja pahoinvointia. Ennaltaehkäisevä työ, joka on tähän asti säästänyt yhteiskunnan kustannuksia, uhkaa jäädä taka-alalle. Kun tukea ei ole ajoissa saatavilla, ongelmat kasaantuvat ja siirtyvät raskaampien palveluiden piiriin – kasvattaen julkisia menoja pitkällä aikavälillä.

Allekirjoittaneiden kantahämäläisten yhdistysten toiminnoissa on mukana noin 16 000 asiakasta ja toimintaan osallistujaa, joista 5 000 on lapsia ja nuoria. Työtä tekee 95 palkattua työntekijää ja 140 vapaaehtoista, jotka tekevät työtä suurella sydämellä ja yhteiskunnallisella vastuulla. Leikkaukset uhkaavat tämän arvokkaan työn jatkuvuutta ja vaikuttavuutta. Vapaaehtoistyön mahdollisuudet kaventuvat, kun järjestöt joutuvat supistamaan toimintaansa. Tämä tarkoittaa, että tuhannet ihmiset jäävät vaille yhteisöllisyyttä, tukea ja merkityksellistä tekemistä. Samalla menetetään valtava määrä osaamista ja inhimillistä pääomaa, joka on ollut korvaamaton osa suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa.

SOSTEn laskelmien mukaan sote-järjestöt säästivät julkisen sektorin menoja 156,4 miljoonaa euroa vuonna 2023. Jokainen järjestöille annettu euro vähensi julkisen sektorin kustannuksia yli 1,4 eurolla. Yksilöllinen tuki ja neuvonta maksaa keskimäärin 49,2 euroa per kohtaaminen, ryhmätoiminta 24,5 euroa ja koulutustoiminta 13,6 euroa – julkisen sektorin vastaavat palvelut maksavat moninkertaisesti.

On välttämätöntä, että hallitus torppaa valtiovarainministeriön esityksen syyskuun budjettiriihessä. Kansalaisyhteiskunnan tukeminen ei ole menoerä – se on investointi inhimillisyyteen, osallisuuteen ja yhteiskunnan kestävyyteen.

Toiminnanjohtajat

Jaakko Vesterberg, NAL Hämeenlinnan seutu

Kati Ringman, Hämeen Setlementti ry

Pirjo Seulamo, Hämeenlinnan seudun 4H yhdistys

Paula Arbelin, Kanta-Hämeen ensi- ja turvakoti ry