Tietoa vankilan perheosastosta

Päätöksen vankilan perheosastolla sijoittamisesta lapsen osalta tekee lastensuojelu ja vankivanhemman osalta Rikosseuraamuslaitoksen asiakasarviointiyksikkö. Perheosastolle voidaan sijoitella myös raskaana oleva.

Ennen vanhemman sijoittamista vankilan perheosastolle, asiakasarviointiyksikön on tehtävä kokonaisselvitys vanhemman tilanteesta eli selvittää perheosastosijoituksen edellytysten täyttymisen yhteistyössä eri viranomaisten kanssa. Laadittavassa selvityksessä huomioidaan tuomitun avolaitoskelpoisuus, lastensuojelun näkemys lapsen sijoittamisesta. Lisäksi vanhemman ja lapsen sijoittamisessa huomioidaan vankilan ja perheosaston kanta. Lisätietoa perheosastolle sijoittamisesta saa Rikosseuraamuslaitoksen asiakasarviointiyksiköstä, aay@om.fi tai p. 050 4436 826.

Vankilan perheosastolle sijoittamisesta säädetään Lastensuojelulaissa (13a§ ja 37§). Alle kaksivuotias lapsi voidaan sijoittaa avohuollon tukitoimena vankeusrangaistustaan suorittavan tai tutkintavankeudessa olevan vanhempansa luo vankilan perheosastolle. Alle kolmivuotiaan lapsen sijoitus voi jatkua perheosastolla, jos lapsen etu sitä välttämättä vaatii (LsL 37§). Mikäli vankeudessa on raskaana oleva, tehdään ennakollinen lastensuojeluilmoitus Rikosseuraamuslaitoksen toimesta ja sijoitusta perheosastolle voidaan valmistella jo ennen vauvan syntymää. Yleensä raskaana oleva vanki siirtyy perheosastolle noin kuukautta ennen laskettua aikaa.

Lapsen tai raskaana olevan perheosastojakso on sijoittavalle taholle maksuton. Lastensuojelun avohuollon sijoituspäätös on oltava voimassa ja toimitettuna perheosastolle lapsen sijoituksen alkaessa.

Lapsen edun mukainen harkinta

Sijoituksen vankilan perheosastolle tulee aina perustua lapsen edun mukaiseen harkintaan samalla tavoin, kuin muidenkin lastensuojelun sijoitusten. Sijoitus ei vastasyntyneen lapsenkaan kohdalla voi perustua vanhemman oikeuteen tai haluun saada lapsi mukaan vankilaan, vaan lastensuojelulliseen tilanteen arviointiin ja laaja-alaiseen kokonaisharkintaan.

Vanhempi hoitaa lastaan itse perheosastolla ja saa perheosaston henkilökunnalta tukea vanhemmuuteen. Yöaikaan osastolla ei ole lastensuojeluhenkilökuntaa paikalla, joten vanhemman tulee tällöin selviytyä lapsenhoidosta itsenäisesti.

Viranomaisyhteistyö ja verkostot

Sijoitusjakson lastensuojelulliset ja vanhemmuuteen liittyvät tavoitteet sovitaan perheosaston, vankilan, lastensuojelun sosiaalityöntekijän ja asiakkaan kesken. Samalla sovitaan raportoinnista, yhteisistä neuvotteluista ja muusta yhteistyöstä. Lastensuojeluneuvottelut on mahdollista järjestää joko paikanpäällä tai etäyhteyksin. Jokaisella perheellä on jakson aikana säännölliset verkostopalaverit, noin kolmen kuukauden välein pääsääntöisesti.

Rikosseuraamuslaitos on aina tärkeä yhteistyökumppani. Yhteistyötä vankilan kanssa tehdään päivittäin. Verkostoihin kuuluvat myös vankiterveydenhuolto ja lapsen osalta neuvolan terveydenhoitaja. Lapsen terveydenhuolto siirtyy sijoitusjakson ajaksi Hämeenlinnan terveydenhuoltopalveluihin. Muualla aloitettu erikoissairaanhoito on lapsen osalta kuitenkin yleensä säilynyt aiemmassa hoitopaikassa.

Perheosastolla asiakastiedot tallennetaan Ensi- ja turvakotien liiton Sofia-asiakastietojärjestelmään. Asiakkaasta kirjataan päivittäin tietoja ja niistä tehdään lastensuojelulle kuukausittain yhteenveto. Jakson lopussa kaikki asiakastiedot, raportit ja yhteenvedot lähetetään sijoittavan hyvinvointialueen sosiaalityöntekijälle. Tämän jälkeen tiedot hävitetään perheosaston asiakastietojärjestelmästä.

Lapsen tapaamiset ja yhteydenpito muiden läheisten kanssa

Vankilan perheosastolla olevan lapsen läheisillä on mahdollisuus tavata lasta eri tavoin perheosastojakson aikana. Tapaamismuotoja ovat valvottu tapaaminen, valvomaton tapaaminen ja videoyhteystapaaminen.

Vankilassa on mahdollista järjestää tapaaminen videoyhteyden välityksellä. Näitä tunnin mittaisia tapaamisia on mahdollista anoa viikoittain.

Vanajan vankilaan on mahdollista tulla lyhyisiin, 1-2 tuntia kestäviin, valvottuihin tapaamisiin viikonloppuisin. Vanhemman tulee ajoissa ilmoittaa vankilalle tulevista tapaajista.

Vanajan vankilalla voidaan myös anoa valvomatonta tapaamista, joka valmistellaan yleensä vankilan perhetyöstä vastaavan erityisohjaajan kanssa osana rangaistusajan suunnitelmaa. Valvomattomista tapaamisista käytetään yleensä nimitystä perhetapaaminen. Pääsääntöisesti perhetapaamiset pyritään järjestämään säännöllisesti noin kerran kuukaudessa. Kestoltaan tapaamiset 1-2 vuorokautta. Perheellä on käytössään oma huoneisto perhetapaamisen ajan.

Perheosastolla oleva vanhempi voi sopia läheisten kanssa myös lapsen lomailusta vankilan ulkopuolella, vaikka hänellä itsellään ei vielä olisi mahdollisuutta poistumislupiin vankilasta. Näistä lapsen edun mukaisista lomista sovitaan aina etukäteen vankilan ja lastensuojelun kanssa.

Vankilasta vapautuminen

Vankilasta pyritään vapauttamaan asteittain, esimerkiksi valvotun koevapauden kautta. Koevapaus on osa vankeusrangaistusta ja se voi olla pituudeltaan korkeintaan 6 kuukautta. Koevapauden aikana vanhemmalle asetetaan velvoitteita liittyen yhteiskuntaan integroitumiseen. Tällaisia voivat olla esim. käynnit perheryhmässä tai perhetyön vastaanottaminen. Valvotun koevapauden aikana vanhempi voi asua kotona tai olla esimerkiksi perhekuntoutusyksikössä tai ensikodissa. Koevapauden aikana liikkumisalue on rajattu ja vangin tulee olla yhteydessä vankilaan päivittäin. Vankila vastaa koevapauden aikaisesta valvonnasta.

Vapautumiseen liittyvien asioiden suunnittelu on hyvä aloittaa hyvissä ajoin. Yhteistyössä asiakkaan, sosiaalitoimen ja vankilan kesken tulisi ennen kaikkea varmistaa vapautumisen jälkeinen asumis- ja taloustilanne.