Varaturva – Oletko se sinä? 

Kodin turvailluusio voi romahtaa yllättäen. Koti voi muuttua turvattomaksi sisältäpäin tai se ei suojaa ulkoiselta uhalta. Sen vuoksi on viisautta miettiä varaturvapaikkaa ja -ihmistä ennakolta.

Osaamme huolehtia aineellisesta kotivarasta. Sen ideana on, että yllättävän tilanteen tullen perhekunta pärjää kodissaan vähintään 72 tuntia veden ja ruoan suhteen. Mikä kotivarasi on silloin, kun yllättävä tilanne heikentää perheen psyykkistä turvallisuutta? Kenen kotivara sinä olet?

Kun puhutaan psyykkisestä turvallisuudesta, me ihmiset olemme loppuviimeksi toinen toisillemme joko uhka tai turva. Kohtaamme ihmisiä, joille koti ei ole turvapaikka. Ympärillämme elää ihmisiä, jotka kantavat kodin menettämisen kipeää muistoa ja turvattomuuden tunnetta mukanaan. 

Ensi- ja turvakotien liiton visio on, että jokainen on turvassa. Juhlavuoden 2025 teemana on käsitellä tilanteita, kun koti ei tunnu kodilta. Olisi ihanaa, jos oma koti olisi se elämän turvapaikka ja läheisimmät ihmiset auttamassa joka tilanteessa. Kun näin ei ole, niin varaturvapaikka ja -ihminen voivat löytyä muualta.

Kun koti ei ole turvapaikka
Perheväkivalta ei useinkaan näy kodin seinien ulkopuolelle. Väkivaltaa kokevat eivät pelon ja häpeän vuoksi välttämättä koskaan jätä kotiaan, vaan jatkavat elämää pelon ilmapiirissä ja väkivallan uhreina. Keneen meistä voi silloin olla yhteydessä? Kuka osaa auttaa ja rohkaista lähtemään pois tilanteesta vaikka turvakotiin?

Kun kotona ei pärjää omillaan
Sairaus tai onnettomuus voi tulla yllättäen ja viedä toimintakyvyn. Läheisen menetys tai rankka elämänkriisi voi lamaannuttaa tai ikä alkaa heikentää muistia. Kuka tulee apuun silloin, kun olet heikoimmillasi?

Kun koti on menetetty
Näemme uutisissa kuvia ja videoita sota-alueilta. Kodit ovat romahtaneet pommituksissa tai jääneet tyhjilleen, koska perheet ovat paenneet sotaa ja vainoa. Heidän ensimmäinen turvapaikka löytyi ehkä pakolaisleiriltä ja seuraava täysin vieraasta maasta. Miten voimme myötäelää heidän menetyksessä? Kuinka saamme lisättyä heidän turvallisuuden tunnettaan naapurustossamme?

Mikä ja kuka on perheesi varaturvapaikka ja -ihminen?
Löytyykö perheen varaturvapaikka ja -ihminen tuttavapiiristä vai kenties jostain järjestöstä? Varsinkin lapsilla on hyvä olla tiedossa, minne  he voivat mennä, jos jostain syystä kotiin ei pääse tai sieltä on päästävä pakoon. Kuka on se naapuri, kenen ovikelloa voi soittaa? Tai se ammattilainen, jota voi pyytää apuun? Onko sen ihmisen numero ja osoite tallennettuna lapsen kännykkään? 

Järjestöjen tarjoama varaturva on kaikille tarjolla
Aina lähipiiristä ei löydy turvapaikkaa tai -ihmistä. Silloin on hyvä tutustua jo etukäteen eri järjestöjen toimintaan. Niiden piiristä löytyy vertaistukea, ammattiapua ja turvapaikkoja.

Ensi- ja turvakotiliiton työntekijät auttavat vaikeissa ja turvattomissa oloissa eläviä lapsia ja perheitä sekä tekee lähisuhdeväkivaltaa ehkäisevää työtä. He tarjoavat ammatillista apua sekä vapaaehtois- ja vertaistukea. Kodin väkivaltatilanteissa turvakoti on aina auki ja puhelinsoiton päässä. Monipuoliseen apuun voit tutustua seuraavan linkin kautta:https://ensijaturvakotienliitto.fi/hae-apua/. 

Kenen varaturva sinä olet?
Kuinka monelle sinä koet olevasi varaturvapaikka tai -ihminen? Oletko sanonut sen heille ääneen, että tarvittaessa voitte olla minuun yhteydessä – olen teidän varaturva.

Blogitekstin on kirjoittanut Jaana Hymmi, Kanta-Hämeen ensi- ja turvakoti ry:n hallituksen jäsen.