Päihteidenkäyttö – osa kulttuuria, oire vai sairaus?
Erilaiset päihteet ja päihtyminen ovat osa kulttuuriamme. Monelle meistä kohtuukäyttö on mahdollista, mutta osalle päihteistä muodostuu ongelma. Päihteidenkäytön haitat ulottuvat elämän kaikkiin osa-alueisiin, ja etenkin perhesuhteisiin. Lapselle päihteinen koti ja ympäristö on turvaton. Päihteiden ongelmakäyttöön tai päihderiippuvuuteen voi ja kannattaa hakea apua.
Ihmiselle hyvin ominaista on kautta aikojen ollut tarve päihtyä, tavalla tai toisella. Päihteet ovat kaikkialla kuuluneet niin arkeen, juhlaan kuin pakanallisiin ja uskonnollisiin riitteihinkin. Media kertoo, että Britannian kuningatar Elisabetkin nautti neljä naukkua joka päivä.
Suomalaisten juomatavat ja päihteidenkäyttö ovat esillä niin kirjallisuudessa, lehdistössä kuin nykypäivän some-julkaisuissakin. Jo Kalevalan runoissa oluen panosta kerrottiin hyvinkin yksityiskohtaisesti ja hersyvin sanankääntein. Usein suomalainen näyttäytyy päihteitä käyttäessään rempsakkaana, kovaäänisenä, ehkä hölmöyksiä tekevänä. Alkoholia on pidetty myös jonkinlaisena lääkkeenä suomalaiseen tuppisuisuuteen.
Suomalaiset päihdetilastot kertovat toisenlaista, hieman karumpaa kieltä. Vaikka alkoholin kokonaiskulutus on hivenen laskenut, on vastaavasti muiden päihteiden käyttö sekä lääkkeiden päihdekäyttö lisääntynyt. Eri päihteiden sekakäyttöä on aiempaa enemmän.
Päihteiden käytön haitat muodostavatkin ällistyttävän pitkän listan. Haitat ulottuvat ihmis- ja perhesuhteista työelämään, raha-asioihin, terveyteen, onnettomuuksiin – elämän kaikkiin osa-alueisiin. Alkoholin ja muiden päihteiden käyttö lisää riskiä esimerkiksi
– fyysisiin ja psyykkisiin sairauksiin
– työ- ja opiskeluelämän vaikeuksiin
– perhe- ja lähisuhdeväkivaltaan
– lastensuojeluilmoituksiin ja huostaanottoihin
Lapselle päihteinen koti ja ympäristö on turvaton. Jo aivan pieni vauvakin aistii kodin ilmapiirin ja vanhemman käytöksen muutokset. Vauvalle oudosti käyttäytyvä ja puhuva, ehkä epävarmoin tai rajuin ottein vauvaa käsittelevä vanhempi aiheuttaa pelkoa. Vauvaikäinen tai pikkulapsi ei kuitenkaan osaa itse peloistaan kertoa. Voi olla, että vauva vetäytyy, muuttuu hiljaiseksi eikä ota katsekontaktia aikuiseen. Turvattomaksi olonsa tunteva vauvaikäinen voi myös nukahtaa pitkiksi ajoiksi. Ne ovat pienen lapsen tapoja vetäytyä kontaktista silloin kun tilanne on hänelle ylivoimainen. Pidempään jatkuessaan turvattomasta olosta tulee lapselle normaali olotila – ”tällaista elämä on”.
Tiesitkö, että joka neljäs lapsi Suomessa kärsii jollain tavalla vanhempansa päihteiden käytöstä?
Oman työurani varrella olen kohdannut usein asiakkaita, vauvan tai pienen lapsen äitejä ja isiä, joille päihteet ovat olleet iso ongelma. He ovat useimmiten tutustuneet päihteisiin jo hyvin varhain, ehkä jo lapsuuden perheessään. Viimeistään yläasteiässä on tullut omia päihdekokeiluja ja niihin liittyviä hankaluuksia. Koulunkäynti ei suju, koulupäiviä jää väliin, kaveripiiri muuttuu. Alkoholista on siirrytty pilvenpolttoon, sitten ehkä vahvempiin huumeisiin. Elämä alkaa pyöriä päihteiden käytön ja sen hankkimisen ympärillä. Tässä vaiheessa saattavat mukaan tulla myös rikokset, joilla rahoitetaan huumeiden käyttöä. Päihteiden ongelmakäyttö muodostuu usein ylisukupolviseksi ja leimaa helposti ihmisen.
On vaikea tietää etukäteen, kenestä tulee päihderiippuvainen. Riskitekijöitä riippuvuuteen voi olla monia: ihminen itse, elinympäristö, geenit, päihdeongelma lapsuudenperheessä, sosiaaliset vaikeudet, turvattomuus lapsena, oppimisvaikeudet, nuorena aloitettu päihteidenkäyttö, elämän kriisit, psyykkiset traumat. Päihteiden käytössä voi olla kyse tunteiden turruttamisesta tai esimerkiksi ahdistuksen lievittämisestä.
Sanotaan, että päihderiippuvuus ei ole parannettavissa, mutta se on hoidettavissa. Jos oma tai läheisen päihteidenkäyttö huolestuttaa, voit ottaa nimettömästi yhteyttä valtakunnalliseen ja maksuttomaan päihdeneuvontaan puh. 0800 900 45. Numerossa vastataan ympäri vuorokauden, vuoden jokaisena päivänä.
Myös sinun, jolle päihteet eivät ole pakko, on hyvä toisinaan kiinnittää huomiota omaan päihteidenkäyttöön tekemällä vaikkapa alkoholinkäytön riskiarviotesti.
Juuri nyt on meneillään jo perinteeksi muodostunut Tipaton tammikuu -kampanja. Oletko mukana?
Kohtuullisen käytön tammikuuta kaikille toivottaen,
Jaana Wikgren
Blogin kirjoittaja on varhaisen vuorovaikutuksen psykoterapeutti ja kätilö, joka toimii perheosaston lähijohtajana Vanajan ja Hämeenlinnan vankiloissa.