Kuka on sinun turvallinen aikuisesi?

Kuka on sinun turvallinen aikuisesi? Koulujen ja päiväkotien alku on jälleen takanapäin, tänäkin vuonna. Se kuuluu yhteiskuntamme tasaiseen vuosikiertoon, yhdessä joulun ja juhannuksen sekä jääkiekon MM-kisojen kanssa. Yhteistä näille kaikille on se, että niiden merkitys jokaiselle lapselle ja perheelle on erilainen. ”Miten sun kesä meni?”-kaikui kaikkialla. Kouluun tai päiväkotiin palaaminen voi tarkoittaa lapselle tai nuorelle jännittämistä, stressiäkin, haastetta palata arkeen. Osalle lapsista se tarjoaa päivään turvallisen ja jaksavan aikuisen. Lähellä ja saatavilla on nyt joku, joka ymmärtää, kuuntelee, näkee juuri minut, juuri sellaisena kuin olen. Kesä on ehkä tuonut vanhemman arkeen kauan kaivattua rentoutumista, akkujen lataamista ja yhdessäoloa perheenä. Toisaalta siihen voi latautua suuria odotuksia, pelkoja ja pettymyksiäkin.  – En rentoutunutkaan, en ollut yhtään jaksavampi. Globaalissa ja digitalisoituneessa yhteiskunnassa vanhemmuuden ja elämän mallit haetaan kaukaa ja laajalta. Hyvä vanhemmuus mitataan uima- ja huvipuistoretkien määrällä, vaikka se on niin paljon ja pääosin ihan jotain muuta. Hyvä vanhemmuus näkyy arkisessa läsnäolossa, ei kuvissa tai somepostauksissa. Armollisuus ja reilu mittakaava omaa jaksamista ja vanhemmuutta kohtaan on helppo hukata sosiaalisen median täyttämässä nykyhetkessä.  Tämä korostuu etenkin silloin, jos lapsuudessa ei ole saanut mallia siitä, millaista on jakaa tunteita yhdessä toisen, turvallisen ihmisen kanssa. Miten otan tunteita vanhempana vastaan, miten käsittelen niitä?  Entä miten rohkaistun tai rohkaisen turvautumaan toiseen ihmiseen, läheiseen tai tarvittaessa työntekijään? Omaa lapsuudessa koettua turvattomuutta voi ehkä tahtomattaan siirtää eteenpäin omassa vanhemmuudessa. Kun vanhempi on kuormittunut ja kireä, kenties uhkaavakin, kasvaa lapselle helposti yliherkät tuntosarvet ja arkuus kuormittaa vanhempaa omilla asioillaan. Jokaisella lapsella täytyy olla mahdollisuus kertoa turvalliselle aikuiselle murheensa ja tunteensa, niin että niitä tarkastellaan yhdessä, keksitään niille nimiä ja syitä, niin ettei niistä tulisi mörköjä ja möykkyjä sisimpää painamaan. Tarve tunteiden ja murheiden pohtimiseen turvallisen ihmisen kanssa ei kuitenkaan ole pelkästään lapsilla, vaan myös aikuisilla. Kuka on sinun turvallinen aikuisesi? Turvallista syksyä toivottaen, Vesa Thynell Blogin kirjoittaja on sairaanhoitaja ja kriisityöntekijä, joka toimii lasten- ja nuorten väkivaltatyön kehittämishanke Luotaimen hanketyöntekijänä.